Joko sait tarpeeksesi ChatGPT buumista ja open AI manifesteista? Valitettavasti joudun kertomaan Sinulle, että tämä on vasta alkusoittoa. Datalla johtaminen erilaisten algoritmien avulla on tullut jäädäkseen ja jos tämä ”tune” ei miellytä, niin tulet todennäköisesti putoamaan tahdista aika pian.
No entä ne hyvät uutiset? Monimuotoisen ja tehokkaan AI:n kehittämiseen tarvitaan dataa ja näkemyksellisyyttä ihan kaikilta, myös sinulta ja kerron miksi.
Mikä ihmeen tekoäly?
AI (artificial intelligence) eli tekoäly on yhdistelmä erilaisia prosesseja ja ohjelmia, jotka pystyvät käsittelemään erittäin suuren määrän dataa. Tämän datan käsittelyä taas ohjaavat algoritmit, joka ovat yksinkertaistettuna ohje sille, miten päästään jonkin ongelman ratkaisuun. Esimerkiksi ennakoivaa diagnostiikka tehdään jo nyt lääketieteessä AI:n avulla, jossa tavoitteena on löytää ja tunnistaa terveyttä haittaavia riskitekijöitä suuresta määrästä potilasdataa ja havaita näiden riskitekijöiden mahdollisesta yhteisvaikutuksesta johtuva kohonnut riski sairastumiseen.
AI on kuitenkin vain yhtä älykäs, kun sen luonut ihmisjoukko. (okei, tiedän myös koneet voivat nykyään tehdä toimivaa koodia, mutta validoidaan sitä aihetta joskus toiste). Esimerkiksi AI:n prosesseja hyödyntävän kasvojentunnistus-ohjelman käyttöönotto meni pahasti pieleen Isossa-Britanniassa, kun peräti 89 % kasvoista tunnistettiin väärin. Kun ongelmaa alettiin selvittämään, havaittiin, että osa ongelmista johtui ohjelmistojen suunnittelijoiden ja toteuttajien liian homogeenisesta demografisesta ja etnisestä edustuksesta. Eli toisin sanoen, suunnittelussa ei ollut huomioitu tarpeeksi kattavasti erilaisia näkökulmia, mikä johti siihen, että kasvojen tunnuspiirteet esim. tummaihoisilla oli tunnustettu liian suppeasti ja työkalu ei toiminut odotetusti.
(Lue lisää Coded Bias, jos kiinnostuit tapauksesta)
Eli nytkö sitten koodauskurssille ja ohjelmistoja kehittämään?
No ei ihan. (vaikka sitäkin alaa suosittelen lämpimästi)
Mennäänpä siihen, miksi markkinoinnissa AI:n hyödyntäminen on loistava juttu. Viestinnän graalin malja on viestiä oikealla sisällöllä, oikeassa kanavassa, oikeaan aikaan oikealle kohdeyleisölle. Lisäksi nykyinen ylitarjonta erilaisesta sisällöstä asettaa vielä haasteeksi sen, että viesti on oltava napakka ja nopea, sillä lyhytjänteisen viestintäkulttuurin ansiosta yleisön kiinnostus on herätettävä sekunneissa.Onnistuneen markkinointiviestin muuttujia (sisältö, kanava, aika, yleisö jne.) on niin monta, että on haasteellista hahmottaa, millainen ”combo” johtaisi parhaimpaan lopputulokseen.
AI on loistava tapa käsitellä tätä datan määrää ja analysoida onnistuneiden viestien muuttujia. Haasteena on vain se, että AI täytyy opettaa käsittelemään juuri meidän yrityksemme dataa ja muuttujia. Tärkeää ei ole itse tietää, millaista koodia ohjelmisto on syönyt, vaan ymmärtää, mihin niiden toiminta perustuu ja miten erilaiset openAI ratkaisut voivat jo nyt palvella liiketoiminnan prosesseja. Ja ehkäpä joku päivä, jopa jatko kehittää jo olemassa olevia ratkaisuja ja luoda yritykselle oma AI.
Artome on audiovisuaalisen ja asennusvapaan teknologian edelläkävijä. Yrityksessämme edelläkävijyys kuitenkin ulottuu koko yrityskulttuuriin. Tekoälyn hyödyntäminen niin markkinoinnissa, kuin tuotekehityksessäkin tarjoaa mahdollisuuksia palvella entistä yksilöidympiä tarpeita ja tunnistaa trendejä, jotka ovat vasta tulossa. On selvää, että AI:n kanssa työskentely on jo osa työkulttuuriamme ja sen osuus tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, halusimme tai emme. Siksi haastan ihan jokaisen ottamaan selvää AI:n toimintaan ja kehitykseen liittyvistä asioista ja pohtimaan, miten juuri meidän liiketoimintamme voisi hyötyä siitä.